KOIRAN RUKOUS

Kunnioitettu omistajani, kohtele minua lempeydellä, sillä kukaan ei ole sinulle kiitollisempi kuin minun uskollinen sydämeni.
Älä katkaise luonnettani kepillä, vaikka nuolisinkin kättäsi lyöntien välillä. Lempeytesi ja kärsivällisyytesi opettaa minua tekemään asioita paljon nopeammin ja tehokkaammin.
Puhu minulle usein, sillä sinun äänesi on minulle maailman tärkein ääni minkä koskaan olen kuullut, kuten varmasti olet myös huomannut hännän heilumisestani ja iloisesta haukustani kuullessani askeleesi.
Kun ilma on kylmä ja märkä, ota minut sisälle, sillä olen lemmikkisi, en enää villieläin, joka on tottunut kylmään ja märkään. En pyydä muuta kuin maata jalkojesi juuressa palvoen läheisyyttäsi. Vaikka sinulla ei olisi kotiakaan, mieluummin seuraisin sinua jään ja tuiskun läpi, kuin makaisin pehmeällä patjalla, olet jumalani ja minä uskollinen palvojasi.
Pidä kupissani aina puhdasta vettä, sillä vaikka osaan tulla luoksesi, en osaa kertoa janostani. Anna minulle terveellistä, hyvää ruokaa, jotta pysyn terveenä, voin leikkiä, juosta, kilpailla, metsästää ja toteuttaa käskyjäsi, seurata vierelläsi ja pysyä valppaana ja vahvana puolustamaan sinua hengelläni, kun sinä olet uhattuna.
Ja, hyvä valtiaani, jos jumala niin haluaa ja terveyteni minut jättää, älä hylkää minua vaan pidä minua sylissäsi, hyväile lempeillä käsilläsi väsynyttä palvelijaasi ja laita minut armeliaaseen ikuiseen lepoon. Ja minä lähden luottaen, - tietäen viimeiseen hengenvetooni saakka - kohtaloni olleen aina turvallinen sinun vallassasi.

Beth Norman Harris

ROTUMÄÄRITELMÄ

Suomenlapinkoira on älykäs, rohkea, rauhallinen, oppivainen, ystävällinen ja melko nöyrä. Paimennusvietti on voimakas ja vahtimisvietti selvä.

Suomenlapinkoira on kooltaan keskikokoa hieman pienempi ja kokoonsa nähden voimakasrakenteinen. Karvapeite on runsas ja pitkä. Uroksilla on selvä kaulus. Kaikki värit ovat sallittuja, mutta yleisvärin tulee olla hallitseva. Yleisväristä poikkeavaa väriä voi esiintyä päässä, kaulassa, rinnassa, rungon alaosassa, raajoissa ja hännässä.

Pää on voimakaspiirteinen ja melko leveä. Kuono on hieman kalloa lyhyempi. Korvat ovat keskikokoiset ja varsin liikkuvaiset pystyt tai taittokorvat. Silmät ovat soikeat ja ruskeat. Korkealle kiinnittynyt häntä kiertyy koiran liikkuessa selän päälle tai kupeelle. Liikkuminen on vaivatonta ja työskennellessään koira on ketterä ja nopea.

Ensimmäinen rotumääritelmä tehtiin vuonna 1945

Saamelaiset Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosissa ovat käyttäneet jo vuosisatoja suomenlapinkoiran tyyppisiä koiria porojen paimennukseen ja vartiointiin. Myöhäisintä saamelaiskulttuuria käsittelevissä kirjoituksissa perinteinen lappalainen koira mainitaan paimentavana koirana.

Lappalainen koira ei ole ollut ulkomuodoltaan yhtenäinen, vaan siitä on esiintynyt erilaisia paikallisia kantoja. Myös väritys on vaihdellut paljon. Saamen kielestä löytyykin lukuisia nimityksiä erivärisille koirille.

Ensimmäisessä Suomessa pidetyssä koiranäyttelyssä 1892 esitettiin Lapista tuotuja koiria lappalaisina paimenkoirina. Koiraharrastajat kiinnostuivat näistä koirista jo viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä, mutta toisen maailmansodan aikana Lapissa käyty sota oli koirakannalle tuhoisa.

Ensimmäinen rotumääritelmä on vuodelta 1945. Silloiset suomenlapinkoirat olivat nykykäsityksen mukaan suuria, pitkiä ja kapeapäisiä. Nämä koirat eivät enää ole useimpien suomenlapinkoirien taustalla.

Kun suomenlapinkoiran ja lapinporokoiran toiminnalliset erot ymmärrettiin, ne erotettiin omiksi roduikseen 1966.

1970-luvulla lapinkoiran kasvatuksessa alkoi uusi vaihe, kun Lapista löydettiin suhteellisen voimakasluustoisia, lyhyt- ja leveäpäisiä koiria, joiden karvapeite oli pystyä ja karkeaa. Uusi rotumääritelmä vahvistettiin vuonna 1975. Erityisen merkittävää oli koon pieneneminen uroksilla 49-55 cm:iin ja nartuilla 43-49 cm:iin. Koko on pienentynyt yhä edelleen. Viimeisimmän, vuonna 1996 hyväksytyn rotumääritelmän mukaan ihannesäkäkorkeus on uroksilla 49 cm ja nartuilla 44 cm., molemmilla sallittu vaihtelu plusmiinus 3 cm. Vuodesta 1993 lähtien lapinkoiran virallinen rotunimi on ollut suomenlapinkoira.

Suomenlapinkoira on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa kymmenen suosituimman koirarodun joukossa. Vuoden 2004 rekisteröintimäärä 1 143 on kaikkien aikojen ennätys.


Suomenlapinkoirien kasvatus
 

Suomenlapinkoiran pentuja

Kennel Dagolas aloitti toiminnan vuonna 2004

Dagolas-lappalaisia on muuttanut Australiaan, Norjaan, Tanskaan, Amerikkaan, Ruotsiin ja moneen muuhun maahan.

Tärkeintä on saada pentu rakastetuksi perheenjäseneksi.

ASIAKASPALAUTTEET

Iloiset asiakkaani

Tiedot tulossa

Tiedot tulossa

Tiedot tulossa

Tiedot tulossa

2020 Miia Virkkunen | Kaikki oikeudet pidätetään.
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita